|
Maatalous 18.lokakuuta 2004/Veikko Niittymaa
Kyntö ja muut maata voimakkaasti muokkaavat menetelmät ovat maataloustuotannon pahimpia ympäristöuhkia, sanovat tohtorit Donald Reicosky Yhdysvalloista ja Friedrich Tebrügge Saksasta.
Kyntöä korvaavat keveämmät muokkausmenetelmät kultivoinnista suorakylvöön ovat tulossa osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa ja sen ohjauskeinoja, toteaa tohtori Friedrich Tebrügge Justus-Liebig -yliopistosta Saksan Giessenistä.
Farma-konemessujen suorakylvöseminaarissa puhuneen Tebrüggen mukaan EU valmistelee maaperän suojelua koskevaa ohjelmaa. Keveämmät kylvömenetelmät ovat suunta, johon EU-määräyksissä tullaan menemään, hän sanoo. Tebrügge toivoo, että EU-maissa aletaan hallinnon tuella yhä voimakkaammin hyväksyä kevennetyt muokkausmenetelmät ja suorakylvö.
Oleellista tulee olemaan, miten puintijätettä käsitellään. Se tulee jättää maan pintaan.
Viljelijät, neuvojat ja tutkijat eivät pelkää luopua tutusta kynnöstä siksi, että se olisi vaikeaa, vaan siksi, etteivät he tohdi turvautua tulevaisuuteen suuntautuvaan menetelmään. Tämän takia heidän on vaikeaa ymmärtää viljelytavan pitkäaikaisia vaikutuksia maan ekosysteemiin ja sitä kautta koko ympäristöön.
Tebrügge on tutkinut suorakylvöä viidellä maalajeiltaan hyvin erilaisella maatilalla yhtäjaksoisesti 24 vuoden ajan. Alku oli hankalaa. Työtä tehtiin kolmen hengen porukalla, eikä kukaan yliopistosta halunnut edes keskustella asiasta. Kun tuloksia alkoi tulla, myös muut tutkijat kiinnostuivat. Nyt keveät muokkausmenetelmät ja etenkin suorakylvö ovat kiinteä osa yliopiston maataloustutkimusta.
Maaperän suojelu korostuu
Tebrüggen mukaan suorakylvö, jossa maata ei muokata, vastaa osaltaan vaatimuksiin maaperän, vesien ja ilman suojelusta. Se ottaa huomioon myös viljeIijöiden taloudelliset intressit.
Pitkäaikaisissa tilatutkimuksissa on todettu, että suorakylvötilojen taloudellinen tulos on ollut perinteistä viljelyä parempi.
Maan laadun heikkeneminen on vakava ympäristöongelma Euroopassa. Se johtuu maan eroosiosta sekä tavanomaisen maanmuokkauksen aiheuttamasta maaperän tiivistymisestä, Tebrügge summaa. Tämän takia Keski-Euroopassa on ryhdytty maksamaan viljelijöille tukea siirtymisestä kevennettyihin muokkausmenetelmiin, joita pidetään tärkeinä ympäristösuojelun kannalta. Saksan Hessenissä otettiin tänä vuonna käyttöön 60 euron hehtaarituki keveästi muokatuille pelloille. Kertaheitolla kyntämätön ala kasvoi muutamasta prosentista yli kolmasosaan koko osavaltion vilja-alasta. Vastaavia tukia on käytössä myös muissa EU-maissa. Saksassa korkein tuki on 120 euroa hehtaarilta. Tuen saaminen edellyttää, että 30 prosenttia edellisen sadon kasvinjätteistä on kylvön jälkeen maan pinnalla.
Pintaan jätetty olki on olennainen osa maaperää säästävää viljelyä, CA-viljelyä. Se suojaa maata liettymiseltä ja samalla tarjoaa ravintoa madoille ja muille maassa eläville eliöille.
Tebrüggen mukaan muokkauksen keveneminen etenee vaiheittain. Ensin viljelijä korvaa kynnön kultivoinnilla ja kun hän huomaa, että viljely onnistuu näin, muokkausta kevennetään edelleen ja lopulta päädytään suorakylvöön.
Suorakylvö soveltuu Tebrüggen mukaan lähes kaikille maalajeille. Eniten hankaluuksia on ollut hiekkamailla pinnan tiivistymisen takia. Sitä hienommilla mailla kostuminen ja kuivuminen pitävät pinnan kuohkeana. Tebrügge ja tilaisuuden toinen pääpuhuja tohtori Donald Reicosky ovat huolissaan maaperän orgaanisen aineksen vähenemisestä.
Kyntö pellon pahin vihollinen
Maaperän hiilitutkimukseen keskittynyt Reicosky toimii Yhdysvaltojen maatalousministeriön alaisesta tutkimuslaitoksessa Minnesotassa. Reicosky pitää hiilikiertoa kaiken elollisen toiminnan peruspilarina. Hän nostaa maan voimakkaan muokkauksen, erityisesti kynnön maataloustuotannon pahimmaksi ympäristöviholliseksi. Muokkaus kiihdyttää maassa olevan orgaanisen aineksen hajoamista sekoittamalla siihen ilmaa.
Maan humuspitoisuuden aleneminen voidaan pysäyttää, kun muokkausta vähennetään ja suorakylvöllä tilannetta voidaan jopa korjata. Reicosky on mitannut hiilidioksidin päästöjä erilaisilla muokkausmenetelmillä ja tulokset ovat suoraviivaisia. Mitä enemmän ja syvempään maata muokataan, sitä enemmän ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Ero oli parikymmenkertainen suorakylvön ja syväkynnön välillä. Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu. Reicoskyn mukaan muokkauksen keventämisellä ja maan laadulla on vaikusta koko maapallon ympäristöoloihin.
Tutkijoilta kysyttiin, voidaanko Suomea suotuisammilla viljelyalueilla saatuja tuloksia soveltaa Suomessa, jossa ilmasto on viileä ja usein sateinen. Reicosky naurahti ja totesi, ettei Suomen ja Minnesotan ilmastossa ole kovin suuria eroja, molemmissa kasvukausi on lyhyt ja Minnesotassa sataa hieman enemmän. Reicosky kertoo hämmästyneensä, kun hän näki kyntäjiä pellolla, vaikka pyöränjälkeen nousi vettä. Sellaisissa oloissa pellolle ei saisi mennä. Tebrüggen mukaan maan rakenne vakiintuu, kun sitä ei muokata. Tällä on merkitystä etenkin sateisina syksyinä kuten nyt, kun satoa on jouduttu korjaamaan märissä oloissa.
Vaatii oppimista
Suorakylvö on suurin peltoviljelyn mullistus sitten aurakulttuuriin siirtymisen, toteaa tohtori Laura Alakukku MTT:ltä. Muutos on niin suuri, että siirtyminen on syytä tehdä harkiten.
Opiskeltavaa ja selville otettavaa on paljon. Myös tutkijoilla riittää työsarkaa, sillä menetelmää on tutkittu Suomea suotuisammissa oloissa. Olot ovat lyhyen ja viileän kasvukauden ja jäykkien savimaiden takia haastavia.
Suorakylvö on yleistynyt voimakkaasti Suomessa muutaman viime vuoden aikana. Tänä vuonna suoraan sänkeen kylvettiin noin 150 000 hehtaaria. Märän kesän ja syksyn takia ala ei ensi kesänä kasva ehkä yhtä nopeasti kuin edellisvuosina, Alakukku arvelee.
|
