|
Farman suorakylvöseminaarissa puhuivat suorakylvöä ja CA-viljelyä jo yli kolmekymmentä vuotta tutkineet tri Friedrich Tebrügge saksalaisesta Justus-Liebig-yliopistosta sekä tri Donald C. Reicosky USA:sta. Kotimaista tutkimusta edusti erikoistutkija Laura Alakukku MTT:stä. Seminaaria tukivat Farman, MTT:n ja Fincan lisäksi suorakylvökoneiden maahantuojat ja valmistajat. Tri Reicosky on perehtynyt maaperän hiilen hallintaan. Hiili on maaperän eloperäisten ainesten tärkein "rakennusaine", ja siksi sen määrää seuraamalla voidaan mitata maaperän multavuutta ja kasvukuntoa. Tri Tebriigge on tutkinut suorakylvöä yli 25 vuoden ajan viidelle tilalle perustetuilla koeruuduilla, joita viljellään kuten normaalia talousviljelmää. Haastattelussa tohtorit kertoivat suorakylvö- ja CA-viljelyn yleistyvät hitaasti, mutta varmasti. USA:ssa suorakylvetään noin seitsemän prosenttia pinta-alasta, mutta maata säästävän, käytännössä kyntämättä tapahtuvan viljelyn piirissä on noin 37 % pinta-alasta. Pääasiallinen syy yleistymiseen on kosteuden säästö. Saksassa suorakylvö saa tietyillä alueilla tukea 60-120 €/ha, ja näillä alueilla suorakylvön osuus kasvaa. Tutkijat ja neuvonta arvioivat, että Saksan pinta-alasta noin 35 % soveltuisi suorakylvöön, mutta käytännön viljelijöiden keskuudessa tehdyt tutkimukset antavat suurempia osuuksia. Tutkimus on asiassa omalla lompsallaan riskeeraavia viljelijöitä varovaisempi. Viljelykierron merkitystä korostettiin. Valitettavasti USA:n tukipolitiikka suosii maissin ja soijan yksipuolista viljelyä ja jarruttaa siten viljelymenetelmien kehitystä. Tarvitaan myös uusia, esim. energiatuotannon öljykasveja, jotta kasvinvuorottelu onnistuu. Saksassa on satu hyviä kokemuksia sokerijuurikkaan suorakylvöstä. Merkittävä osa seminaarissa käsitellyistä asioista löytyy Tieto tuottamaan -sarjassa julkaistusta Suorakylvöoppaasta. Seminaarin päätteeksi käydyssä vilkkaassa keskustelussa tuli muutamia mielenkiintoisia asioita esiin, esim. happamuudella ei ole suurta merkitystä maan rakenteen kannalta merkittävien lierojen menestymiseen. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan suorakylvetty pelto voidaan kyntää välillä, mutta Suorakylvöseminaarin puhujat olivat menetelmää vastaan, koska suorakylvön siirtymävaihe alkaa uudelleen. Professorit olivat havainneet tämänsyksyisen märkyyden. Maltti on valttia, eikä pelloille kannata rynnätä ajamaan lisää raiteita. Kannattaa odottaa kuivempaa keliä ja jopa pakkasten tuloa, ennen kuin aloittaa kasvuston hävityksen esim. kesantomurskaimella. |
15.5.2004