|
Suorakylvö voi toteuttaa maatalouden ympäristöpolitiikassa harvinaisen tilanteen: sekä viljelijä että ympäristö hyötyvät samanaikaisesti. Näin todetaan vasta ilmestyneessä tutkimuksessa.
Erikoistutkija Jussi Lankoski MTT Taloustutkimuksesta, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta ja tutkija Pekka Uusitalo MTT Taloustutkimuksesta vertasivat suorakylvöä ja perinteistä, kyntöön perustuvaa kylvömuokkausta taloudellisesti ja ympäristövaikutusten suhteen.
Tutkijoilla oli käytettävissä tuoretta kotimaista tutkimustietoa suorakylyön satotasoista (MTT) ja ravinnehuuhtoumista (Syke). Vertailu tehtiin Suomen aineistoon sovitetun ympäristötaloudellisen mallin avulla.
Ravinteiden huuhtoutuminen vähenee
Mallilaskelmien mukaan suorakylvömenetelmä laskee pintavalunnan typpihuuhtoumaa 54 prosenttia ja partikkelifosforin huuhtoumaa 68 prosenttia, mutta kasvattaa selvästi liukoisen fosforin huuhtoumaa.
Fosforihuuhtouman kokonaismäärä kuitenkin vähenee, joten ympäristö voi paremmin.
Tarkastelun laajentaminen hiilidioksidipäästöihin lisää suorakylvön ympäristöystävällisyyttä, mutta voimakkaan kasvihuonekaasun, dityppioksidin mahdollinen lisääntyminen laskee sitä.
Säästää työtä ja polttoainetta
Suorakylvöstä koituu merkittäviä kustannussäästöjä. Se vaatii vähemmän työkoneita, lyhentää peltotöihin käytettävää työaikaa ja laskee polttoainekustannuksia.
Laskennallisella 74 hehtaarin viljatilalla työkustannukset laskevat lähes 60 prosenttia ja polttoainekustannukset noin 75 prosenttia.
Suorakylvön kannattavuus riippuu kuitenkin siitä, kuinka suuren sadon se tuottaa. Jotta suorakylvö olisi viljelijälle kannattavaa, saa sato jäädä korkeintaan 300 kiloa hehtaarilta alemmaksi kuin perinteisessä kylvömuokkauksessa, kun kylvöpinta-ala on 74 hehtaaria.
Tutkimuksessa käytetty suorakylvön konekapasiteetti on riittävä jopa 150 hehtaarin kylvämiseen. Suuremmalla pinta-alalla kiinteät kustannukset hehtaaria kohden laskevat ja suorakylvön satotappion sietokyky kasvaa reilusti yli 300 kilon.
Suorakylvö kannattavinta ohralla
Tutkimuksessa käytettyjen MTT:n siirtymäkauden koetulosten mukaan vehnän ja kauran viljelyssä suorakylvön hehtaarisato jää merkittävästi pienemmäksi kuin perinteisessä viljelyssä (ero noin tuhat kiloa hehtaarilta), mutta ohran viljelyssä sadot ovat likipitäen samat.
Kun yhdistetään tuotot, kustannukset ja vesistökuormitus, yhteiskunnan näkökulmasta suorakylvö kannattaa ottaa käyttöön ohran viljelyssä, mutta vehnän ja kauran viljelyssä perinteinen menetelmä on tuottoisampi.
Tutkijoiden mielestä kaikkien kasvien osalta kannattaa kuitenkin odottaa, kuinka koetulokset kehittyvät ajan myötä. Suorakylvömenetelmän oppiminen vie aikaa, joten satotaso voi aluksi jäädä saavutettavissa olevaa alhaisemmaksi.
Tutkimus on printattavissa Helsingin yliopiston www-sivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/mmtdk/mmtal/julkaisut.
|
