|
Maaviesti 2/2004, RISTO JOKELA
Kylvö suoraan sänkeen on yleistynyt. Syitä tähän on viljan alhainen hinta sekä tarve säästää tuotantokustannuksia ja työaikaa. Torjunta-aineiden hinnan lasku ja kyfvötekniikan kehittyminen ovat edistäneet muokkauksen keventämistä ja siitä luopumista.
Tutkimusten mukaan kyntämättä viljely sopii lähinnä jäykille savimaille sekä hiesusavi- ja hiesumaille. Näitä kevyemmillä hieta- ja multamailla kasvijätteistä aiheutuvat viljelytekniset ongelmat, kuten äkeen Ja kylvökoneen tukkeutuminen sekä juuririkkakasvien voimakas lisääntyminen, vaikeuttavat viljelyä ilman kyntöä. Suorakylvö sopii paremmin Etelä-Suomen savikoille kuin Pohjois-Suomen keveille maille. Kyntämättömät pellot kuivuvat hitaammin kuin kynnetyt, joten suorakylvö voidaan tehdä myöhemmin kuin perinteinen. Tämän vuoksi suorakylvön kannattavuus heikkenee mitä pohjoisempana viljellään. Maan rakenteen ja ojituksen on oltava kunnossa, jotta viljely ilman kyntöä onnistuu. Ennen suorakylvöön siirtymistä pitää tehdä perusparannuksia sellaisilla lohkoilla, joilla on pintavesiongelmia jo kynnettäessä.
SUORAKYLVÖN kylvöalusta tehdään leikkuupuimurilla. Oljen ja ruumenten määrä sekä jakauma pellon pinnalla vaikuttaa ratkaisevasti suorakylvön onnistumiseen. On tärkeää, että olki ja ruumenet saadaan leviämään hyvin jo puinnin yhteydessä. Vaikeinta kevätviljan suorakylvössä on sopivan kylvöajan odottaminen. Oikea kylvöaika on muutamasta päivästä viikkoa myöhemmin kuin perinteisesti kylvettäessä. Ihanteellinen viljan kylvösyvyys on 3-4 senttiä. Kylvösyvyys on kuitenkin aina säädettävä maan kosteustilan mukaan. Yhden vuoden kokeiden jälkeen näyttää jo melko varmalta, että lannoite ja viljan siemen voidaan sijoittaa samaan kylvövakoon ilman mainittavia haittoja. Orastuminen on hieman hitaampaa ja oraiden määrä alhaisempi kuin sijoitettaessa lannoite omiin riveihinsä.
SUORAKYLVÖKONETTA ei kannata hankkia 30 hehtaarin tilalle, ellei ole mahdollisuus tehdä urakointia. Kolmen metrin suorakylvökoneellampitäisi kylvää vuodessa vähintään 150 hehtaaria, jotta oman koneen hankkiminen olisi kannattavaa. Tilan koosta sekä aikaisemmasta muokkaus-ja kylvömenetelmästä riippuen suorakylvö kestää 350-700 kilon sadon alennuksen, jotta käteen jäävä rahasumma säilyisi ennallaan. Tällä hetkellä ei vielä voida sanoa, mihin suorakylvön satotaso asettuu perinteiseen verrattuna pitkällä tähtäimellä, koska esimerkiksi maan rakenteessa ja kasvitautitilanteessa tapahtuvat muutokset voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua. Kaura ja vehnä ovat menestyneet suorakylvettynä suhteellisen paremmin kuin ohra. Kenttäkokeiden perusteella sadon alennukset ovat olleet keskimäärin sen verran pieniä, että suorakylvö on ollut taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä.
RIKKAKASVEJA kannattaa tarkkailla. Ensimmäisenä suorakylvökeväänä voi sängessä talvehtineiden monivuotisten ja syysyksivuotisten rikkakasvien määrä yllättää, joten peltoja kannattaa tarkkailla jo syksyllä ja uudestaan keväällä. Tämänhetkisen kokemuksen mukaan vuosittainen glyfosaattiruiskutus juuririkkakasvien torjumiseksi on tarpeen multavilla ja kevyillä mailla. Torjunta ennen kylvöä on yleensä parempi kuin kylvön jälkeen. Siemenrikkaruohot saattavat pitkältä tähtäimellä vähetä siemenpankin pienentyessä. Kasvitautien havainnointiin on suorakylvössä panostettava entistä enemmän. Erityisesti ohran taudit saattavat lisääntyä runsaasti.
Risto Jokela on ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen piiriagrologi
Onnistuneen suorakylvön avaintekijät
- Levitä oljet ja ruumenet mahdollisimman hyvin, jätä pitkä sänki - kiinnitä huomiota puimurin ajotekniikkaan
- Anna pellon kuivua keväällä tarpeeksi, älä kylvä liian syvään
- Tarkkaile rikkakasveja, noudata torjuntaohjeita
|
