KM 10/2004, Matti Kallio
"Täydennyksillä ja paikkauksilla nurmille lisää tuotantovuosia"
Pitämällä nurmi vahvana varsinaista uudistamista voidaan siirtää muutamalla vuodella eteenpäin satotason siitä kärsimättä. Nurmien iän jatkamiselle antavat edellytyksiä myös lietteen sijoitus, pellon pinnan tasaus ja suorakylvö.
Nurmen viljelykiertoon on perinteisessä mallissa kuulunut uudistus suojaviljaa käyttäen vähintään kolmen vuoden välein. Vilja-alalle on levitetty myös suurin osa lannasta. Uudistaminen kiven-ja oljenkeniineen on työlästä. Suojaviljan sato jää tavallista vaatimattomammaksi, eikä uudistamisen onnistuminenkaan ole aina niin varmaa. Oman viljan tuottaminen on kotieläintilalla harvemmin myöskään taloudellisesti järkevää.
Mahdollisuus käyttää lantaa myös säilörehunurmien lannoitukseen on tehnyt nurmen uudistamisen lannanlevitysalan varjolla tarpeettomaksi. Uudistustarve tulee vastaan satojen heikentyessä. "Sadot heikkenevät rikkakasvien vallatessa tilaa viljelykasveilta", kasvinviljelyagronomi Aulis Ansalehto kertoo. Ne pyrkivät valtaamaan kasvustoon syntyvät aukkopaikat, käyttävät ravinteet hyväkseen, mutta tuottavat vähän satoa. Osa rikkakasveista pilaa myös sadon laatua. Aukkoja kasvustoon puolestaan syntyy aina. Aukkojen syntyyn vaikuttavat niin maaperä ja pellon muodot kuin korjuutapa ja itse nurmikasvusto. Rikkakasvien mahdollisuuksia levitä ja voimistua nurmella voidaan kuitenkin tehokkaasti hillitä paikka- ja täydennyskylvöillä. Erilaisten aukkojen paikkaukseen tarvitaan myös erilaisia keinoja. Niiden apuna on erityisesti suurempia aloja paikatessa syytä käyttää myös kemiallista rikkakasvien torjuntaa. Lannan sijoittaminen nurmeen edesauttaa myös pitkäikäisen nurmen viljelyä. "Erityisesti hitaasti liikkuvan fosforin saanti helpottuu, kun liete sijoitetaan myös nurmella pinnan sijasta juuristovyöhykkeeseen, Ansalehto kertoo. Isänniltä löytyy hyviä kokemuksia myös väkilannoitteen sijoituksesta jonkin verran nurmen pinnan alle.
Ensimmäisen säilörehunteon jälkeen paljaat kohdat maassa eivät kauaa paljaina paista. Ellei niihin kylvetä heinää, tilan valtaavat rikkakasvit, joita joudutaan taas torjumaan tai uusiman koko nurmi. Heinänsiemenen voi kylvää noin parista sentistä pintaan, pääasia on että siemen ei jää karikkeeseen.
Muittarin koneen piensiemenkaukaloiden pohjaan on veistetty kolot, joista sisään painettu kieli sieppaa noin kolmasosan siemenistä hajakylvöksi pintaan. Pintakylvö varmistaa että ainakin osa siemenestä itää kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Rypsiä kylvettäessä aukko suljetaan ilmastointiteipin palalla.
Kisa aukkopaikkojen käytöstä
Vanhaan jo vakiintuneeseen nurmeen syntyy aukko kun nurmi syystä tai toisesta voi huonosti tai kuolee. Aukot on paikattava nopeasti ja kunnolla, sillä rikkakasveja on tilalle aina tarjolla. Pienempiä aukkoja syntyy mm. ajourille ja noukkimatta jääneiden ja kuormasta pudonneiden rehupaakkujen paikalle. Vauriot syntyvät tavallisesti korjuun yhteydessä ja ovat korjattavissa välittömästi. Jääpolte puolestaan tekee tuhojaan yleensä suuremmilla yhtenäisillä aloilla. Sen vaurioiden korjaamiseen on syytä ryhtyä mahdollisimman aikaisin keväällä.
Saarijärveläinen Pekka Muittari on täydentänyt harventuneita nurmiaan parina viime vuonna VM-suorakylvökoneella. Tilalla on siirrytty myös lietteen sijoitukseen.
Lietteellä lannoitetaan toinen säilörehusato. Täydennyskylvön Muittari tekee pari päivää lietteensijoituksen jälkeen. Vantaiden kautta kylvetään sentin parin syvyyteen ja noin kolmasosa siemenestä menee hajakylvönä pintaan. Siementä on käytetty tavallisesti noin 15 kiloa hehtaarille. Sekä lietteenajo että paikkakylvö on ajoitettu parin kokeilun jälkeen ensimmäisen sadon korjuun jälkeen. "Silloin kylvetty nurmi ehtii syksyn aikana vahvistua ja tuottaa satoa jo seuraavana kesänä. Myös maa kantaa todennäköisesti paremmin kuin keväällä", Muittari perustelee valintojaan. Vanhoihin kylvöraitoihin nähden Muittari ajaa täydennykset ristiin, jolloin peitto entisestään paranee. Samalla VM:n takapyörästö ja keskijyrä tasoittavat korjuussa ja lietteen ajossa mahdollisesti syntyneet pyöränjäljet. "Seuraavalla kerralla on taas mukava mennä tasaiselle pellolle."
Suorakylvöllä suuri säästö
Edellytyksenä paikkauksille on, ettei kasvustoihin ole ehtinyt tulla rikkaruohoja. Jos rikkoja on, Muittarin mukaan on parempi uudistaa nurmi kokonaan. Parhaaksi uudistusajaksi hän on todennut heinäkuun. "Ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen normaali lietelannoitus ja glyfosaattia kun nurmi on lähtenyt hyvin kasvuun. Ja siihen perustetaan muutaman viikon päästä nurmi suorakylvöllä. Muokkaamaan kivisiä peltoja ei kannata mennä, ellei varta vasten halua ylimääräisiä töitä", Muittari kertoo.
"Viimeksi kylvettiin viiden hehtaarin lohko neljässä tunnissa. Jos saman alan olisi kyntänyt, kivenkeruineen samaan työhön olisi mennyt vähintään viikko", vahvistaa koneen pääasiallinen kuski, urakoitsija Marko Timonen. Kone on puoliksi Muittarin ja Heikki Lehtosen. He hankkivat itselleen kylvökoneen, mutta kylvötyön tekee urakoitsija.
Kesäuudistukseen menetetään vain yksi syyssato, joka yleensä on kevätsatoa heikompi. Jääpolte Saarijärvellä ei ole vaivannut.
Saarijärven Koskenkylällä huumorilla höystetyt vakavat ajatukset lentelevät ja useampi on jo osunut hedelmälliseen maaperään. Muittarilla ja naapurilla on pellot yhteiskäytössä, kaikki korjataan yhdessä samoihin siiloihin ja myös syötetään yhtä siiloa kerralla. Niin ei tule riitaa siitä mikä lohko tehdään ensiksi. Laskuja ei ole tarvittu suuntaan eikä toiseen.
Kumilenkki vantaan takana on pitänyt Muittarin kokemusten mukaan siemenet hyvin vaossa myös aivan pintaan kylvettäessä. Sarjaa saa valmistajalta.
Parhaat lohkonsa Muittari haluaa pitää mahdollisimman tarkoin tärkeimmässä viljelyssä eli säilörehunurmena.
Jääpoltteelle heti kovat lääkkeet
Kortesjärveläinen Timo Tuhkasaari puolestaan on kehitellyt ratkaisuja tiivispohjaisilla karikkomailla vaivaavan jääpoltteen paikkauksiin. "Paikkaukset on tehtävä aikaisin keväällä ja runsaalla siemenellä", Tuhkasaari kertoo. Monivuotisten lisäksi seoksissa täytyy olla reilusti myös nopeakasvuisia l-vuotisia raiheiniäi, jotta aukkoihin saadaan nopeasti peittävä kasvusto ja myös jonkinmoista satoa.
Rikat on paikatuilta alueilta Tuhkasaaren mukaan ruiskutettava kalliista aineista huolimatta aina. "Jos ruiskutuksen jättää tekemättä, syksymmällä rikkoja on valtavasti. Ruiskutus kannattaa lykätä pitkälle, jotta ohdakkeet ja muut myöhäisemmät rikat ehtivät taimettua", hän kertoo.
Suurimpana syynä nurmien uusimistarpeelle hän pitää roskittumista. "Myrkyillä rikkaruohoja voi hillitä, muttei estää," Tuhkasaari manaa. Hankalimpia ovat lauhat ja villiheinä, joita vastaan pystyy taistelemaan vain tosi rankka kasvusto. Myös Tuhkasaari on käyttänyt paikkauksiin VM:n suorakylvökonetta. Sillä on kylvetty myös lannoitetta pinnan alle. "Nelimetriseen koneeseen menee lähes neljä tonnia lannoitetta, joten sillä kylvää aika alan kerralla", hän kertoo.